Hei, tämän pohdiskelusta maksetaan jollekkin ihmiselle ihan palkkaa. Ja luultavammin huomattavasti parempaa palkaa kuin minun vähäpätöisestä työstäni muistisairaiden vanhusten hoitajana.
Koska olen kova pohdiskelemaan asioita, pähkäily, pohdiskelu ja miettiminen on äärimmäisen mukavaa puuhaa olen päättänyt ottaa yhteyttä Eviraan. Ihan tiedustellakseni millainen koulutus vaaditaan jotta pääsee hyvällä palkalla pohtimaan näitä tärkeääkin tärkeämpiä asioita. Nyt kun saatan omistaa tunninkin (ilman palkaa) pohdinnalle miten kummassa siskonmakkara on saanut nimensä.
Ja olen siis tehnyt tätä palkatta, kun en tyhmänä ole tajunnut että joku oikeasti on valmis maksamaan tällaisesta.
Tästä on pakko ottaa selvää.
Kotona kaappien raivaus jatkuu. Seuraavaksi pääsee työn alle vaikein kaappi. Aarrekaappini nimittäin. Sielä löytyy mm tällaisia:
tai no kuvataan koko kaappi
Sieltä pitäisi siis valita mitä säilytetään ja mikä on turhaa. Olen yrittänyt pohtia valintakriteerejä. Toiset kupeista on oikeasti vanhoja, osa vain sööttejä, osa arvokkaitakin, toisia on vain yksi kuppi, toisia 2 ja toisia 6 tai jotain siltä väliltä. Laitanko pois ne joita en juuri käytä, vain ne joita on pariton määrä? Myynkö, lahjoitanko vai pakkaanko vain laatikkoon ja vien varastoon? Kamalan vaikea paikka, yhdestäkään kun en välttämättä haluaisi luopua, mutten kaikki tarvitsekkaan. :/
Anni puolestaan autteli tänään raivaamisessa. Koiruliini jäi työpäivän ajaksi yksin kotiin ja oli löytänyt laatikon, jonne olin laittanut kirpputorille myyntiin meneviä tavaroita. Anni varmuuden vuoksi oli käynyt tavarat läpi ja helpottanut emännän työtä. Nyt ei tarvitse miettiä myyntiin vai roskikseen. Ehdottomasti roskikseen. Onneksi ei ollut neiti satuttanut itseään. Mutta noin kolmeenkymmeneen oli laskettava ennenkuin sanoin koiralle sanaakaan. Hankala tuolle on olla vihainen, eikä se juuri jälkikäteen edes tuota toivottua tulosta. No, teki valinnat helpoksi :D
Sellaista tänään. Mites sun päiväsi on mennyt?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti